Comenius-projektin kierrätysjakso on alkanut varsinaisella jäteasialla. Tunnin aluksi tutkailimme kuvaa kaatopaikasta ja mietimme, mitä kaikkea roskaa kodeissa syntyy. Totesimme, että kuvassa kaatopaikalle on päätynyt aika lailla kaikki kotitalousjäte sekaisin sen kummemmin lajittelematta.
Pohdimme kaatopaikka-asiaan liittyviä ongelmia. Mietimme sellaista mahdollisuutta, että kaatopaikka perustettaisiin koulun viereen Hepolan Salen taakse, johon molempien luokkien ikkunasta olisi esteetön näkymä. Mielikuvan avulla kaatopaikkojen ongelmat olikin helppoa ymmärtää; tajusimme, että sekä ihmiset että eläimet kärsisivät haju- ja estetiikkahaitoista.
Yhdessä miettien tulimme siihen tulokseen, että kierrättämällä ja lajittelemalla kotitalouksissa syntyvät jätteet asiallisesti päästään lopputulokseen, jossa roskapusseihin ei ollenkaan kerry niin paljon tavaraa kuin ilman lajittelua.
Läksynä on tutkia omassa kodissa tehtävää käytännön jätteiden lajittelua valmiin lomakkeen avulla.
Tässä blogissa dokumentoidaan ja jaetaan yhteisopetukseen liittyviä kokemuksia. Yhteisopetukseen osallistuu kaksi luokkaa, joista toinen on yleisopetuksen neljäs luokka ja toinen yläkoulun pienryhmä. Yhdessä opiskeltavia oppitunteja on viikossa kolme ja aihepiireinä ovat ympäristö- ja luonnontieto sekä oppiainerajat ylittävä ajankohtaista-tunti. Opetukseen osallistuu 31 oppilasta, kaksi opettajaa ja koulunkäynninohjaaja. Tervetuloa matkaan kanssamme!
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
perjantai 12. lokakuuta 2012
KiVa-tunti 2
Kiva-tunnilla keskustelimme toisten kunnioittamisesta. Jokaisella meistä on oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti mutta myös velvollisuus kohdella muita kunnioittavasti. Tähän on helppo yhtyä ja on suhteellisen helppoa myös kertoa, miltä kunnioittava kohtelu tuntuu, mutta miten se käytännössä tapahtuu? Mitä sanot ja teet tai vaihtoehtoisesti et sano/tee, kun kohtelet toista kunnioittavasti? Siinäpä mietittävää!
Tunnin alussa pohdimme KiVa-materiaalin kuvien avulla, mitä hyviä ja huonoja puolia on yksin olemisessa ja yhdessä toisten kanssa olemisessa. On koko joukko asioita, joita ei ole mahdollista tehdä yksin, ja koko joukko asioita, joita on paljon mukavampi tehdä yhdessä toisten kanssa. Yhdessä ollessa täytyy kuitenkin ottaa toiset huomioon ja osata joustaa omista mielipiteistä. Hoksasimme myös, että yksinolo ei välttämättä merkitse yksinäisyyttä. Aika moni oppilas kertoi nauttivansa välillä yksinolon rauhasta.
Janaharjoituksen avulla oppilaat pohtivat, millaisia kokemuksia heillä on yhdessä/yksinolosta kuluneen viikon ajalta. Oppilaat asettuivat kuvitteelliselle janalla, jonka toisessa päässä oli pelkästään mukavia kokemuksia ja toisessa päässä pelkästään kurjia kokemuksia. Niin yksin- kuin yhdessäolemisenkin suhteen oppilaat sijoittuivat suurelta osin positiiviseen puoliskoon, eikä kellään ollut täysin kurjia kokemuksia. Oppilaat kertoivat myös vieruskavereille, miksi olivat juuri siinä kohdassa.
Lopuksi palasimme vielä kunnioittamisen teemaan. Oppilaat pohtivat ryhmissä ihmissuhdekorttien avulla, miten kunnioitusta ilmaistaan ystävälle, kaverille, tuttaville ja ihan kaikille kanssaihmisille. Katseella, hymyllä ja tervehdyksellä voi osoittaa huomaavansa toisen. Eksynyttä voi auttaa, vaikkei tätä tuntisikaan, mutta salaisuudet jaetaan vain ystävien kesken. KiVa-koulussa on opittu, että ketään ei jätetä ulkopuolelle ja että kaikki otetaan leikkiin. Tärkeää on myös kunnioittaa toisten ja omaa yksityisyyttä; kaikkea ei tarvitse kertoa toisilla ja on myös oikeus sanoa: Nyt haluan olla rauhassa.
Yksin- ja yhdessäoloa toiveittenne mukaan sekä rentouttavaa syyslomaa kaikille,
toivottavat Kati ja Sanna-Pauliina
Tunnin alussa pohdimme KiVa-materiaalin kuvien avulla, mitä hyviä ja huonoja puolia on yksin olemisessa ja yhdessä toisten kanssa olemisessa. On koko joukko asioita, joita ei ole mahdollista tehdä yksin, ja koko joukko asioita, joita on paljon mukavampi tehdä yhdessä toisten kanssa. Yhdessä ollessa täytyy kuitenkin ottaa toiset huomioon ja osata joustaa omista mielipiteistä. Hoksasimme myös, että yksinolo ei välttämättä merkitse yksinäisyyttä. Aika moni oppilas kertoi nauttivansa välillä yksinolon rauhasta.
Janaharjoituksen avulla oppilaat pohtivat, millaisia kokemuksia heillä on yhdessä/yksinolosta kuluneen viikon ajalta. Oppilaat asettuivat kuvitteelliselle janalla, jonka toisessa päässä oli pelkästään mukavia kokemuksia ja toisessa päässä pelkästään kurjia kokemuksia. Niin yksin- kuin yhdessäolemisenkin suhteen oppilaat sijoittuivat suurelta osin positiiviseen puoliskoon, eikä kellään ollut täysin kurjia kokemuksia. Oppilaat kertoivat myös vieruskavereille, miksi olivat juuri siinä kohdassa.
Lopuksi palasimme vielä kunnioittamisen teemaan. Oppilaat pohtivat ryhmissä ihmissuhdekorttien avulla, miten kunnioitusta ilmaistaan ystävälle, kaverille, tuttaville ja ihan kaikille kanssaihmisille. Katseella, hymyllä ja tervehdyksellä voi osoittaa huomaavansa toisen. Eksynyttä voi auttaa, vaikkei tätä tuntisikaan, mutta salaisuudet jaetaan vain ystävien kesken. KiVa-koulussa on opittu, että ketään ei jätetä ulkopuolelle ja että kaikki otetaan leikkiin. Tärkeää on myös kunnioittaa toisten ja omaa yksityisyyttä; kaikkea ei tarvitse kertoa toisilla ja on myös oikeus sanoa: Nyt haluan olla rauhassa.
Yksin- ja yhdessäoloa toiveittenne mukaan sekä rentouttavaa syyslomaa kaikille,
toivottavat Kati ja Sanna-Pauliina
maanantai 8. lokakuuta 2012
Comenius-tiedote
TIEDOTE
KOTEIHIN 8.10.2012
Koulumme
on mukana Comenius-projektissa, jonka teemana on Healthy Children =
Healthy Europe: Steps to healthy life (Terveet lapset terveessä
Euroopassa, askeleita kohti tervettä elämää). Projektissa on
mukana yhdeksän koulua eri puolilta Eurooppaa ja projektin aikana
teemme yhteistyötä näiden koulujen kanssa eri tavoin.
Ennen
joulua toteutamme alakoululla + 6-9c-pienryhmän kanssa projektiin
kuuluvan jakson, jossa käsitellään kierrätystä. Projekti
toteutetaan syysloman jälkeen viikoilla 44-47. Näillä viikoilla
projekteihin liittyviä tunteja on suhteessa enemmän ja ne saattavat
lainata aikaa varsinaisilta lukujärjestykseen merkityiltä
oppitunneilta.
Olemme
valinneet kierrätyksen teemaksi ”Vanhasta Uutta”. Projektin
aikana tulemme kääntymään myös kotien puoleen erilaisissa
kysymyksissä.
- Oppilaat saavat tutkittavakseen, miten teillä kotona tai lähipiirissä tehdään vanhasta uutta. Kaipaamme kouluun konkreettisia esimerkkejä kahvipussitaiteesta räsymattoihin, margariinirasioista pullonkorkkeihin, tyynynpäällisiin, sanomalehtipusseihin, tuunattuihin vaatteisiin. Tutkailkaa ympäristöä, kysykää näppärältä naapurilta tai isovanhemmilta – missä vanha tavara on saanut uuden elämän uudessa käytössä? Esimerkkejänne voidaan myös pyytää koululle valokuvattavaksi. Emme etsi päätä huimaavia taidonnäytteitä vaan ihan tavallisia asioita!
- Koululla järjestetään tavaranvaihtopäivä. Jokainen oppilas voi tuoda kouluun lähinnä jonkun oman, ehjän, käyttökelpoisen tavaransa, jota ei enää tarvitse. Jos tuo tavaran, voi myös itse ottaa halutessaan vaihdossa jonkun jutun toiselta oppilaalta. Tästä tiedotetaan tarkemmin lähempänä.
- Oppilaat tekevät vanhasta uutta myös itse. Tarkempia materiaalitoiveita (esim. tyhjä säilyketölkki) esitetään koteihin hyvissä ajoin.

Toivomme
teiltä vanhemmilta aktiivista otetta asiassa. Asia on tärkeä ja
oppilaat sitoutuvat mielellään vähän erilaiseen tekemisen tapaan.
Jos
teillä on ajatuksia teeman toteutukseen, otamme mielellämme ideoita
vastaan vaikka Wilmassa !
Yhteistyöterveisin
Sanna-Pauliina
ja Kati
perjantai 5. lokakuuta 2012
Ajankohtaista: Talousasioilla jatkettiin
Ajankohtaista-tunnilla esillä olivat erilaiset perheiden rahankäyttötavat. Oppitunnin pohjana olivat Kuluttajaliiton sivulta löytyvät perhekortit, joihin voit tutustua tästä.
Perheiden rahankäyttötavat ovat hyvin karrikoituja ja kuvista voi helposti päätellä paljon asioita elämäntavasta.



Oppilaat oli jaettu ryhmiin, jokaisella ryhmällä oli tarkasteltavana yksi perhe. Oppilaat pohtivat yhdessä ko. perheen rahankäyttöä, ympäristötietoisuutta, taloudellisuutta ja sitä, miten asioita voitaisiin muuttaa parempaan suuntaan. Ryhmissä syntyi hienoja keskusteluja ja ideoita!
Perheiden rahankäyttötavat ovat hyvin karrikoituja ja kuvista voi helposti päätellä paljon asioita elämäntavasta.
Oppilaat oli jaettu ryhmiin, jokaisella ryhmällä oli tarkasteltavana yksi perhe. Oppilaat pohtivat yhdessä ko. perheen rahankäyttöä, ympäristötietoisuutta, taloudellisuutta ja sitä, miten asioita voitaisiin muuttaa parempaan suuntaan. Ryhmissä syntyi hienoja keskusteluja ja ideoita!
torstai 4. lokakuuta 2012
Lintutunnin ihmetyksiä
Yhteisopetuksen yltin tunnilla edettiin suomalaisen metsän lintuihin. Tarkastelun alla olivat tänään metso, teeri, huuhkaja ja käpytikka. Tunnin aluksi kuuntelimme kyseisten lajien tyypillistä ääntelyä ja katsoimme Opitista kuvia. Löytyipä koulun lasivitriinin sedimentistä mallikappaleitakin kyseisistä linnuista, ja pölykerroksen alta paljastui teeripariskunta, koppelo ja hiukan vuosien saatossa kolhuja kärsinyt käpytikka.
Yhdessä ihmetteleminen on yhteisopetuksen parasta antia. Tunnilla keskusteltiin lintujen pariutumisesta ja soidinmenoista ja joku keksi kysyä, onko linnuilla pippeliä. Suoralta kädeltä siinä joutuivat opettajat ja ohjaajat tunnustamaan tietämättömyytensä asiassa. Onneksi maailman kaikki tieto on klikkauksen päässä lähimmästä tietokoneesta. Sanna-Pauliina selvitteli muutamassa minuutissa, että vain noin kolmella prosentilla linnuista pippeli löytyy ja muiden suvunjatkamiselimet ovat jemmassa erinäisissä ruumiinkoloissa, joista ne kaivetaan esille tarpeen tullen.
Oppilaat keskustelivat aktiivisesti tunnilla ja välillä asetelma opettajien ja oppilaiden välillä tuntuu olevan ihan oikea; oppilaat kysyvät ja opettajat selvittelevät vastausta. Useinhan koulumaailmassamme toteutuu sellainen nurinkurinen malli, että se, joka tietää eniten, kyselee sellaisilta, jotka eivät tiedä. Valitettavan usein opettajana joutuu toteamaan, että ei tiedä asioista tarpeeksi opettaakseen kaikkia oppiaineita!
Yhdessä ihmetteleminen on yhteisopetuksen parasta antia. Tunnilla keskusteltiin lintujen pariutumisesta ja soidinmenoista ja joku keksi kysyä, onko linnuilla pippeliä. Suoralta kädeltä siinä joutuivat opettajat ja ohjaajat tunnustamaan tietämättömyytensä asiassa. Onneksi maailman kaikki tieto on klikkauksen päässä lähimmästä tietokoneesta. Sanna-Pauliina selvitteli muutamassa minuutissa, että vain noin kolmella prosentilla linnuista pippeli löytyy ja muiden suvunjatkamiselimet ovat jemmassa erinäisissä ruumiinkoloissa, joista ne kaivetaan esille tarpeen tullen.
Oppilaat keskustelivat aktiivisesti tunnilla ja välillä asetelma opettajien ja oppilaiden välillä tuntuu olevan ihan oikea; oppilaat kysyvät ja opettajat selvittelevät vastausta. Useinhan koulumaailmassamme toteutuu sellainen nurinkurinen malli, että se, joka tietää eniten, kyselee sellaisilta, jotka eivät tiedä. Valitettavan usein opettajana joutuu toteamaan, että ei tiedä asioista tarpeeksi opettaakseen kaikkia oppiaineita!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)